Tirkkosen talo
Tampereella Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitseva Tirkkosen talo siirtyi Spondalta Kevan omistukseen joulukuussa 1998. Arvorakennus on valmistunut vaiheittain vuosina 1900–1901 ja 1906. Kiinteistöä laajennettiin vuonna 1986 rakentamalla jugendlinnan jatkeeksi nykyaikainen toimistorakennus. Kaunis sisäpiha sai lasikatteen 2010-luvulla ja julkisivut näyttävine kattorakennelmineen on vastikään kunnostettu alkuperäiseen loistoonsa vuonna 2021.
Eturivin arkkitehdit
Tirkkosen talon suunnittelivat Lars Sonck ja Birger Federley, joista Sonckia pidetään kansallisromanttisen ajan merkittävimpänä arkkitehtinamme. Hänen töitään ovat mm. Kallion kirkko ja Pörssitalo Helsingissä, Sibeliusten Ainola sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Birger Federley perusti Sonckin kanssa lyhyeksi jääneen yhteistyöjakson jälkeen Tampereelle oman ”arkkitehtuuriateljeerin” ja teki hänkin merkittävän Pirkanmaan alueelle painottuvan uran. Hänen kädenjälkensä näkyy myös talon lukemattomissa yksityiskohdissa kuten uuneissa, kattomaalauksissa, puupaneloinneissa, ikkunoissa ja kiintokalusteissa.
Tirkkosen kauppahuoneen tarina
Juhana ja Maria Tirkkonen aloittivat kauppiasuransa jo vuonna 1869. J. Tirkkosen kangas- ja lankakaupan kasvaessa he vuokrasivat vuonna 1875 Kauppakatu 6:ssa sijainneen liikehuoneiston, jonka he sittemmin 1884 ostivat tontteineen. Juhanan kuoltua 1892 Maria Tirkkonen jatkoi kasvavaa liiketoimintaa. Saman vuosikymmenen loppupuolella koitti aika rakentaa kauppahuoneelle oma kolmikerroksinen talo.
Tirkkosen myymälä avattiin kesällä 1900, laajennusosa valmistui Kuninkaankadun puolelle 1906. Lankaosastoa alkoi johtaa Maria ja kangasosastoa perustajien poika Nikolai. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros toimivat liiketiloina, toisessa kerroksessa oli myös toimistoja. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat omistajien Maria ja Nikolai Tirkkosen huoneistot.
Tirkkosen kauppahuone kehittyi lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa yhdeksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista kauppahuoneista. Esikuvina toimivat ulkomaiset tavaratalot. Katutason suurilla näyteikkunoilla esiteltiin eurooppalaiseen tyyliin esille laitettuja, ensiluokkaisia tavaroita. Toiminimi J. Tirkkonen aloitti myös postimyynnin jo vuonna 1903, ensimmäisenä Tampereella ja toisena Suomessa. Talon hienouksiin kuului myös ilmanpaineella toimiva sisäinen kassajärjestelmä, joka oli Suomen ensimmäinen ns. putkiposti. Laitteistoa voi edelleen ihastella rakennuksen katutasossa.
Nikolai Tirkkosen kuoltua kauppaliikkeen toimintaa jatkoi vuodesta 1927 Oy Tirkkosen seuraajat 1980-luvulle asti. Kauppakatu oli pitkään Tampereen keskeisin liikekatu, Tirkkosen liiketilaa vastapäätä sijaitsi Stockmannin tavaratalo, läheisyydessä olivat myös Sokoksen ja Tempon tavaratalot.
Tirkkosen talo tänään
Kuten arvata saattaa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, 1900–1906 valmistuneen, osan julkisivut on nykyään suojeltu, samoin kuin osa upeasta interiööristä. Kiinteistössä toimii nykyään useita vuokralaisia, joiden käytössä on toimisto- ja liiketilojen ohella myös pihakannen alle rakennettu paikoitushalli. Talon käyttäjien joukossa on monipuolisesti sekä liike-elämän, kolmannen sektorin että palvelualan toimijoita. Suuren yleisön parhaiten tuntema vuokralainen lienee tamperelaisten kestosuosikki Bistro Venla katutasossa Kauppakadun puolella.
Tietoa talon vuokrattavista tiloista löydät täältä.