Ajankohtaista

Suvilahden kasarmista Agan pääkonttoriksi

Tontille valmistui kolmikerroksinen tiilirakennus vuonna 1899. Arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnittelema rakennus tuli sähköalan konepajayritys Finska Elektriska Ab:n käyttöön. Yhtiö myi sähkövirtaa rakennuksessa sijainneesta sähkövoima-asemastaan, johon kuului 50 hevosvoiman turbogeneraattori ja akkumulaattoriparisto.

Rakennusta alettiin myöhemmin kutsua Suvilahden kasarmiksi, sillä se toimi vuosina 1910–1917 venäläisen sotaväen kasarmina. Rakennukseen oli majoitettuna ainakin kolme tarkk’ampujakomppaniaa, yhteensä noin 600 sotilasta.

Helsinkiläisperheen askeettista elämää hätämajoituksessa sata vuotta sitten. Kuva: Eric Sundström 1924, Helsingin kaupunginmuseo

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Helsingissä vallitsi huutava asuntopula, ja vähävarainen perhe saattoi joutua kadulle myös vuokrasääntelyn purkamisen takia. Suvilahden kasarmi toimi hätämajoitustilana, jonne sijoitettiin häädettyjä ja asunnottomia helsinkiläisperheitä. Enimmillään talossa asui jopa parisataa perhettä. 1930-luvulle tultaessa talon käyttäjäksi tuli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen korjauspaja.

Suvilahden kasarmi tuhoutui vuonna 1944 Helsingin pommituksessa, jonka jälkeen sen naapurissa toiminut Oy Aga Ab osti tontin tulevaa pääkonttorirakennustaan varten. Nykyinen teräsrunkoinen ja keltatiiliverhoiltu rakennus valmistui Agan käyttöön vuonna 1951. Nelikerroksisen talon suunnitteli Bertel Liljequistin ja Arne Helanderin arkkitehtitoimisto.

Sörnäisten rantatie Agan tunnuksissa vuonna 1966. Kuva: B. Möller 1966, Helsingin kaupunginmuseo

Merikiitoa, Nominia, Happea ja tätä päivää

Talo siirtyi Agalta huolinta- ja kuljetusliike Merikiidolle vuonna 1969 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen. Moni kutsuu rakennusta vielä tänäkin päivänä Merikiidon taloksi, sillä yhtiö toimi Sörnäisten rantatiellä pitkälle 1990-luvulle asti. Perustaja Alfons Nylundin perikunta päätti vuonna 1996 myydä Merikiidon tanskalaiselle Samson Transport A/S:lle, joka kuuluu isoon ranskalaiseen Geodis-konserniin. Yrityksen myynti johti vääjäämättä uuden aikakauden alkuun myös Sörnäisten kiinteistössä.

Merikiidon talon edessä oli itähelsinkiläisten ensimmäinen bussipysäkki kantakaupungissa. Pysäkki oli vilkas, sillä moni vaihtoi sillä bussilinjaa. Kuva: Eeva Rista 1971, Helsingin kaupunginmuseo

Vuoteen 1998 mennessä kiinteistön uudeksi omistajaksi ja kehittäjäksi oli vaihtunut Kuntien eläkevakuutus eli nykyinen Keva. Uusi omistaja pistikin oitis tuulemaan ja kunnolla pistikin. Kiinteistön Suvilahdenkadun puoleisesta osasta erotettiin tontti uudisrakennusta varten. Suvilahdenkatu kuuteen rakennettiin 51 vuokrahuoneiston asuintalo, joka sekin on edelleen Kevan omistuksessa. Lisäksi tontille rakennettiin 47-paikkainen autohalli. Entisessä Merikiidon talossa toteutettiin peruskorjaus. Uudeksi päävuokralaiseksi tuli kirjapaino Nomini, jonka ympärille oli tuolloin muodostumassa kasvava graafisten ja IT-palveluyritysten ryhmä.

Nominiryhmään kuuluivat Kirjapaino Nomini, Blitz Repro sekä digipaino ja tulostusyksikkö Show It. Vuonna 1999 ostettiin vielä helsinkiläinen uusmedia- ja internet-ohjelmistoyritys Tietotalo Oy. Nominin nousukiito kuitenkin hiipui seuraavan vuosikymmenen aikana. Kirjapainoista tuli pikkuhiljaa auringonlaskun ala, uudet Macit ja softat tappoivat reprolaitokset sukupuuttoon, ja kilpailu kiristyi ryhmän terveissäkin bisneksissä.

Vuonna 2009 talon kaikki neljä kerrosta kunnostettiin ja vuokrattiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, joka nykyisin käyttää nimeä Helsingin kaupungin nuorisopalvelut. Toimintakeskus oli suunnattu 15–29-vuotiaille nuorille ja sen nimeksi valittiin ideointikilpailun jälkeen Happi. Hapen tiloissa toimivat Narrin näyttämö, HattuMedia, Helsinki Freedom Records, Pelitalo, Myötätuulessa-hanke, Kahvila Vety, Värkkäämö, Nuorten Ääni -toimitus, Skrappi, Sankarit-toiminta, monistamo, lainaamo, nuorisoasiainkeskuksen vapaaehtoistoiminta ja suomenkielisen työväenopiston kuvataidekeskus.

Aula-työkodin vuonna 2022 valmistuneiden tilojen sisustusarkkitehtuurista vastasi Rune & Berg Design. Kuva: Aleksi Tikkala.

Tänä päivänä talossa ei ole yhtä hallitsevaa pääkäyttäjää, vaan kattomme alta löytyy monipuolinen kirjo yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja Helsingin kaupunki. Talo on hyvissä voimissa myös kuntonsa puolesta. Vuosina 2016–17 tehtiin koko talon kattava sisäilmaremontti. Rakennuksen suojeltu julkisivu on peruskorjattu ikkunoineen vuonna 2017 ja tiilikatto 2018. Lisäksi sisätiloja on kunnostettu ja räätälöity vuokralaisten tarpeisiin. Esimerkiksi Aula-työkodin käyttöön remontoitiin vuonna 2022 tilat mm. taide- ja käsityöpajoja, lounasravintolaa sekä luokkamuotoista opetusta ja ryhmätöitä varten.

Lopuksi

Vuonna 1951 valmistuneella talollamme on käynyt parempi tuuri kuin venäläisten ilmapommituksessa tuhoutuneella edeltäjällään. Tänä päivänä emme enää ole syrjässä kantakaupungin laitamilla. Kalasataman, Teurastamon ja Suvilahden alueiden uudistuessa ympärillämme kuhisee nyt elämää ja palvelut saa naapurista. Lähin kauppakeskus siintää ikkunoista, eivätkä liikenneyhteytemme juuri voisi olla nykyisiä paremmat.

Mutta jotain yhteistäkin on, jos katsomme ajassa sata vuotta taaksepäin. Tuolloinhan Suvilahden kasarmi toimi hätämajoitustilana asunnottomille helsinkiläisperheille. Sama sosiaalinen ulottuvuus on jossain määrin läsnä talossa yhä tänäkin päivänä. Esimerkiksi kolmoskerroksen Narrin näyttämön ryhmissä nuoret kehittävät ilmaisutaitojaan ja voivat matalalla kynnyksellä hakea tuntumaa näyttelemiseen. Talossamme toimii myös Aula-työkoti, joka avustaa ja valmentaa erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä itsenäiseen elämään heidän vartuttuaan aikuisiksi.

Kehitys kehittyy, mutta vahva kivijalka kantaa yli vuosikymmenten.

Lue lisää: Aula-työkoti tuli Eirasta Sörnäisiin

https://toimitilat.keva.fi/ajankohtaista/aula-tyokoti-tuli-eirasta-sornaisiin/

Tietoa talon vuokrattavista tiloista löydät täältä.

https://toimitilat.keva.fi/kiinteisto/kiinteisto-oy-sornaisten-rantatie-31/