Ajankohtaista

Suvilahden kasarmista Agan pääkonttoriksi

Tontille valmistui kolmikerroksinen tiilirakennus vuonna 1899. Arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnittelema rakennus tuli sähköalan konepajayritys Finska Elektriska Ab:n käyttöön. Yhtiö myi sähkövirtaa rakennuksessa sijainneesta sähkövoima-asemastaan, johon kuului 50 hevosvoiman turbogeneraattori ja akkumulaattoriparisto.

Rakennusta alettiin myöhemmin kutsua Suvilahden kasarmiksi, sillä se toimi vuosina 1910–1917 venäläisen sotaväen kasarmina. Rakennukseen oli majoitettuna ainakin kolme tarkk’ampujakomppaniaa, yhteensä noin 600 sotilasta.

Helsinkiläisperheen askeettista elämää hätämajoituksessa sata vuotta sitten. Kuva: Eric Sundström 1924, Helsingin kaupunginmuseo

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Helsingissä vallitsi huutava asuntopula, ja vähävarainen perhe saattoi joutua kadulle myös vuokrasääntelyn purkamisen takia. Suvilahden kasarmi toimi hätämajoitustilana, jonne sijoitettiin häädettyjä ja asunnottomia helsinkiläisperheitä. Enimmillään talossa asui jopa parisataa perhettä. 1930-luvulle tultaessa talon käyttäjäksi tuli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen korjauspaja.

Suvilahden kasarmi tuhoutui vuonna 1944 Helsingin pommituksessa, jonka jälkeen sen naapurissa toiminut Oy Aga Ab osti tontin tulevaa pääkonttorirakennustaan varten. Nykyinen teräsrunkoinen ja keltatiiliverhoiltu rakennus valmistui Agan käyttöön vuonna 1951. Nelikerroksisen talon suunnitteli Bertel Liljequistin ja Arne Helanderin arkkitehtitoimisto.

Sörnäisten rantatie Agan tunnuksissa vuonna 1966. Kuva: B. Möller 1966, Helsingin kaupunginmuseo

Merikiitoa, Nominia, Happea ja tätä päivää

Talo siirtyi Agalta huolinta- ja kuljetusliike Merikiidolle vuonna 1969 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen. Moni kutsuu rakennusta vielä tänäkin päivänä Merikiidon taloksi, sillä yhtiö toimi Sörnäisten rantatiellä pitkälle 1990-luvulle asti. Perustaja Alfons Nylundin perikunta päätti vuonna 1996 myydä Merikiidon tanskalaiselle Samson Transport A/S:lle, joka kuuluu isoon ranskalaiseen Geodis-konserniin. Yrityksen myynti johti vääjäämättä uuden aikakauden alkuun myös Sörnäisten kiinteistössä.

Merikiidon talon edessä oli itähelsinkiläisten ensimmäinen bussipysäkki kantakaupungissa. Pysäkki oli vilkas, sillä moni vaihtoi sillä bussilinjaa. Kuva: Eeva Rista 1971, Helsingin kaupunginmuseo

Vuoteen 1998 mennessä kiinteistön uudeksi omistajaksi ja kehittäjäksi oli vaihtunut Kuntien eläkevakuutus eli nykyinen Keva. Uusi omistaja pistikin oitis tuulemaan ja kunnolla pistikin. Kiinteistön Suvilahdenkadun puoleisesta osasta erotettiin tontti uudisrakennusta varten. Suvilahdenkatu kuuteen rakennettiin 51 vuokrahuoneiston asuintalo, joka sekin on edelleen Kevan omistuksessa. Lisäksi tontille rakennettiin 47-paikkainen autohalli. Entisessä Merikiidon talossa toteutettiin peruskorjaus. Uudeksi päävuokralaiseksi tuli kirjapaino Nomini, jonka ympärille oli tuolloin muodostumassa kasvava graafisten ja IT-palveluyritysten ryhmä.

Nominiryhmään kuuluivat Kirjapaino Nomini, Blitz Repro sekä digipaino ja tulostusyksikkö Show It. Vuonna 1999 ostettiin vielä helsinkiläinen uusmedia- ja internet-ohjelmistoyritys Tietotalo Oy. Nominin nousukiito kuitenkin hiipui seuraavan vuosikymmenen aikana. Kirjapainoista tuli pikkuhiljaa auringonlaskun ala, uudet Macit ja softat tappoivat reprolaitokset sukupuuttoon, ja kilpailu kiristyi ryhmän terveissäkin bisneksissä.

Vuonna 2009 talon kaikki neljä kerrosta kunnostettiin ja vuokrattiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, joka nykyisin käyttää nimeä Helsingin kaupungin nuorisopalvelut. Toimintakeskus oli suunnattu 15–29-vuotiaille nuorille ja sen nimeksi valittiin ideointikilpailun jälkeen Happi. Hapen tiloissa toimivat Narrin näyttämö, HattuMedia, Helsinki Freedom Records, Pelitalo, Myötätuulessa-hanke, Kahvila Vety, Värkkäämö, Nuorten Ääni -toimitus, Skrappi, Sankarit-toiminta, monistamo, lainaamo, nuorisoasiainkeskuksen vapaaehtoistoiminta ja suomenkielisen työväenopiston kuvataidekeskus.

Aula-työkodin vuonna 2022 valmistuneiden tilojen sisustusarkkitehtuurista vastasi Rune & Berg Design. Kuva: Aleksi Tikkala.

Tänä päivänä talossa ei ole yhtä hallitsevaa pääkäyttäjää, vaan kattomme alta löytyy monipuolinen kirjo yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja Helsingin kaupunki. Talo on hyvissä voimissa myös kuntonsa puolesta. Vuosina 2016–17 tehtiin koko talon kattava sisäilmaremontti. Rakennuksen suojeltu julkisivu on peruskorjattu ikkunoineen vuonna 2017 ja tiilikatto 2018. Lisäksi sisätiloja on kunnostettu ja räätälöity vuokralaisten tarpeisiin. Esimerkiksi Aula-työkodin käyttöön remontoitiin vuonna 2022 tilat mm. taide- ja käsityöpajoja, lounasravintolaa sekä luokkamuotoista opetusta ja ryhmätöitä varten.

Lopuksi

Vuonna 1951 valmistuneella talollamme on käynyt parempi tuuri kuin venäläisten ilmapommituksessa tuhoutuneella edeltäjällään. Tänä päivänä emme enää ole syrjässä kantakaupungin laitamilla. Kalasataman, Teurastamon ja Suvilahden alueiden uudistuessa ympärillämme kuhisee nyt elämää ja palvelut saa naapurista. Lähin kauppakeskus siintää ikkunoista, eivätkä liikenneyhteytemme juuri voisi olla nykyisiä paremmat.

Mutta jotain yhteistäkin on, jos katsomme ajassa sata vuotta taaksepäin. Tuolloinhan Suvilahden kasarmi toimi hätämajoitustilana asunnottomille helsinkiläisperheille. Sama sosiaalinen ulottuvuus on jossain määrin läsnä talossa yhä tänäkin päivänä. Esimerkiksi kolmoskerroksen Narrin näyttämön ryhmissä nuoret kehittävät ilmaisutaitojaan ja voivat matalalla kynnyksellä hakea tuntumaa näyttelemiseen. Talossamme toimii myös Aula-työkoti, joka avustaa ja valmentaa erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä itsenäiseen elämään heidän vartuttuaan aikuisiksi.

Kehitys kehittyy, mutta vahva kivijalka kantaa yli vuosikymmenten.

Lue lisää: Aula-työkoti tuli Eirasta Sörnäisiin

https://toimitilat.keva.fi/ajankohtaista/aula-tyokoti-tuli-eirasta-sornaisiin/

Tietoa talon vuokrattavista tiloista löydät täältä.

https://toimitilat.keva.fi/kiinteisto/kiinteisto-oy-sornaisten-rantatie-31/

Jardin – sisäpihan ympärivuotinen ravintolapuutarha avautuu kesällä 2025.

Esplanadilta korttelin sisäosiin johtava entinen porttikäytävä houkuttelee ohikulkijan astumaan sisään. Käytävän sisäpinnat verhoillaan hiotuilla messinkilevyillä. Lattiaan upotetut valaisimet saavat koko tilan hohtamaan ja rytmittävät kulkua eteenpäin kohti tilakokemuksen huipentumaa, uudistunutta sisäpihaa.

Sisäpiha kokee täydellisen muodonmuutoksen. Uusi veistoksellinen lasikattorakenne tekee tilasta uniikin ja elämyksellisen. Neljä jättiläismäistä, luonnonmuotojen inspiroimaa teräsristikkopilaria kannattelee keveää ja läpinäkyvää lasikatetta. Rakenne on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen – kattorakenteen paino laskeutuu laajalta alueelta hoikkien teräsrakenteisten oksistojen varaan. Lisäksi jokainen teräsrungon putki ja liitoskohta on erilainen ja jokainen kolmiolasi on erikokoinen sekä eri kulmassa.

Lennokas moderni arkkitehtuuri luo jännittävän vastakohtaparin vanhan historiallisen rakennuksen jykeville kiviseinille. Runsaan kasvillisuuden sekaan rajautuvat ravintoloiden tarjoilualueet saavat tilan elämään.  Päivällä sisään tulvii luonnonvaloa ja hämärän tullessa tilaan ripustetut leijuvat lasipallovalaisimet luovat intiimin puutarhatunnelman.

Katutason lisäksi myös kellarikerrokseen sijoitetaan uutta liike- ja ravintolatilaa. Alas avataan uusi kulkureitti sisäpihan keskeltä. Rouheat vanhat tiiliseinät ja -holvit luovat maanalaiselle maailmalle voimakkaan oman luonteen, joka huokuu rakennuksen pitkä historiaa.

Uudet ravintola- ja kahvilatoimijat:

• Brasserie Lionne | Hans Välimäen ja kumppaneiden ranskalaisvivahteinen ravintola
• Cafe Esplanad | Legendaarinen kahvila palaa Esplanadille uudistettuna
• Papa Andreas | Tunnelmallinen kreikkalainen ravintola
• Hua Du | Aasialaisella makumatkalla
• Lillet | Cocktail- ja drinkkibaari sisäpihan kupeessa

Haemme kellariravintolaan vielä kokonaisuuteen soveltuvaa ravintolakonseptia.

TILOJEN VUOKRAUS:               
Markus Mikkola, KEVA sähköposti: [email protected]

PÄÄSUUNNITTELU:
JKMM Arkkitehdit Oy

LASIKATON TERÄSRAKENTEET:
Teräselementti Oy

Lintulahdenkulma valmistui vuonna 1927 Elannon keskusvarastoksi. Aatteelliset osuusliikkeet Elanto ja OTK toimivat suurimman osan 1900-lukua vierekkäin Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välisissä kortteleissa. OTK:lle rakennettiin Sörnäisiin mm. margariinitehdas, teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo. Elannon rakennuskantaan kuuluivat mm. Elannon vanhin leipomo vuodelta 1907, 1920-luvulla valmistunut suurleipomo, viljasiiloja, kasvisvarasto sekä alueen vanhin rakennus, entinen tulitikkutehdas vuodelta 1874.

Pohjoismaisen tiiliklassismin helmiä

Myös kummankin osuusliikkeen punatiiliset hallintorakennukset ovat Hämeentien varrella, Elannon pääkonttori Kaikukadun kohdalla ja OTK:n (myöh. EKA-yhtymä, Tradeka) Kurvin tuntumassa Käenkujan kohdalla. Molemmat rakennukset ovat myös Lintulahdenkulman suunnitelleen arkkitehti Väinö Vähäkallion käsialaa. Tätä talokolmikkoa arvostetaan yhä tänäkin päivänä kaikkein tärkeimpinä merkkipaaluina osuusliikkeiden rakennushistoriassa. Vähäkallion nimissä on muutenkin suuri osa Elannon 1920-luvun punatiiliarkkitehtuurista, josta ajan oloon tuli osa liikkeen imagoa henkilökunnan asuinkerrostaloja ja komeimpia myymälöitä myöten. Muita Vähäkallion tunnetuimpia kohteita Helsingissä ovat mm. Rake-talo ja Yrjönkadun uimahalli.

Vähäkalliolla oli vuosien ajan Elannon organisaatiossa puolivirallinen ulkoisen neuvonantajan rooli arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Kun nopeasti kasvavalla osuusliikkeellä oli myös omia arkkitehteja ja rakennusmestareita, ei Vähäkallion suosiminen tärkeimmissä hankkeissa voinut olla herättämättä myös närää. Tilannetta kärjisti entisestään se, että Vähäkallio tiedettiin kaiken lisäksi varakkaaksi ja ajatusmaailmaltaan oikeistolaiseksi. Lopulta itse Väinö Tanner nousi puolustamaan Vähäkallion asemaa. Tannerin sanoin: ”Vähäkallio on tähän mennessä ollut liikkeelle suorastaan arvaamattomana apuna… on tarkoin perehtynyt Elannon tarpeisiin, tuntien tuotannon kulun liikkeen tuotantolaitoksissa, ja kun hän lisäksi on lahjakas ja luova kyky, on hän suuresti helpottanut rakennuksien suunnittelua.”

Uusi elämä alkaa

Vähäkallion upea 20-luvun luomus säilyi tuotantokäytössä aina 1990-luvun alkuun asti, johon osui koko edistyksellisen osuuskauppaliikkeen alasajo. Kaavaviranomaiset ja Museovirasto olivat samalla kypsyneet ajatukseen, että savupiiput ja jyskyttävät koneet eivät enää välttämättä kuulu kaupunkikuvaan näin lähellä keskustaa. Alueelle luotiin uusi kaava, joka mahdollisti sekä uudisrakentamista että käyttötarkoituksen muutoksia säilytettävissä tuotantorakennuksissa. Rakennushistoriallisesti arvokas Lintulahdenkulma kuului totta kai säilytettäviin, ja uusi kaava mahdollisti koko kymmenkerroksisen rakennuksen saneerauksen toimistokäyttöön.

Kevan loppuvuodesta 1991 hankkima Lintulahdenkulma saneerattiin perusteellisesti uuteen käyttötarkoitukseensa vuosina 1992–1993. Talon vuokrattava pinta-ala on yhteensä n. 8 000 m². Talossa tänä päivänä toimivat noin 30 vuokralaista edustavat monipuolisesti sekä yritysmaailmaa että kolmatta sektoria. Tilakoot vaihtelevat, sillä entisille tuotantorakennuksille tyypilliseen tapaan, tilojen luovat muokkaukset ja räätälöinnit kunkin vuokralaisen tarpeisiin ovat täällä varsin helposti toteutettavissa. Talon käyttäjiä palvelee oma lounasravintola Pihka, minkä lisäksi tarjolla on myös kokous-, edustus- ja saunatiloja sekä nykyaikaiset aulapalvelut.

Lintulahdenkulma on rakennuksena uniikki ja erottuu massasta. Sisätilat ovat nykyaikaiset, mutta eivät tylsän steriilit. Mukana on aina myös ripaus persoonallista rosoisuutta. Sijainti Lintulahdenkadun ja Lintulahdenkujan kulmassa on paitsi näkyvä, omalla tavallaan jännittävä ja historiallinen sekin. Lintulahdenkujan ruutukaava-alueen muista kaduista täysin poikkeava kaareva muoto noudattelee nimittäin Sörnäisten Lintulahden muinaista rantaviivaa. Siinä aikaperspektiivissä Lintulahdenkulman vuonna 1991 käynnistynyt uusi elämä Kevan hoivissa onkin vasta alkupyrähdys.

Tietoa talon vuokrattavista tiloista löydät täältä.

Tirkkosen talo

Tampereella Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitseva Tirkkosen talo siirtyi Spondalta Kevan omistukseen joulukuussa 1998. Arvorakennus on valmistunut vaiheittain vuosina 1900–1901 ja 1906. Kiinteistöä laajennettiin vuonna 1986 rakentamalla jugendlinnan jatkeeksi nykyaikainen toimistorakennus. Kaunis sisäpiha sai lasikatteen 2010-luvulla ja julkisivut näyttävine kattorakennelmineen on vastikään kunnostettu alkuperäiseen loistoonsa vuonna 2021.

Eturivin arkkitehdit

Tirkkosen talon suunnittelivat Lars Sonck ja Birger Federley, joista Sonckia pidetään kansallisromanttisen ajan merkittävimpänä arkkitehtinamme. Hänen töitään ovat mm. Kallion kirkko ja Pörssitalo Helsingissä, Sibeliusten Ainola sekä presidentin kesäasunto Kultaranta. Birger Federley perusti Sonckin kanssa lyhyeksi jääneen yhteistyöjakson jälkeen Tampereelle oman ”arkkitehtuuriateljeerin” ja teki hänkin merkittävän Pirkanmaan alueelle painottuvan uran. Hänen kädenjälkensä näkyy myös talon lukemattomissa yksityiskohdissa kuten uuneissa, kattomaalauksissa, puupaneloinneissa, ikkunoissa ja kiintokalusteissa.

Tirkkosen kauppahuoneen tarina

Juhana ja Maria Tirkkonen aloittivat kauppiasuransa jo vuonna 1869. J. Tirkkosen kangas- ja lankakaupan kasvaessa he vuokrasivat vuonna 1875 Kauppakatu 6:ssa sijainneen liikehuoneiston, jonka he sittemmin 1884 ostivat tontteineen. Juhanan kuoltua 1892 Maria Tirkkonen jatkoi kasvavaa liiketoimintaa. Saman vuosikymmenen loppupuolella koitti aika rakentaa kauppahuoneelle oma kolmikerroksinen talo.

Tirkkosen myymälä avattiin kesällä 1900, laajennusosa valmistui Kuninkaankadun puolelle 1906. Lankaosastoa alkoi johtaa Maria ja kangasosastoa perustajien poika Nikolai. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros toimivat liiketiloina, toisessa kerroksessa oli myös toimistoja. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat omistajien Maria ja Nikolai Tirkkosen huoneistot.

Tirkkosen kauppahuone kehittyi lyhyessä ajassa 1900-luvun alussa yhdeksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista kauppahuoneista. Esikuvina toimivat ulkomaiset tavaratalot. Katutason suurilla näyteikkunoilla esiteltiin eurooppalaiseen tyyliin esille laitettuja, ensiluokkaisia tavaroita. Toiminimi J. Tirkkonen aloitti myös postimyynnin jo vuonna 1903, ensimmäisenä Tampereella ja toisena Suomessa. Talon hienouksiin kuului myös ilmanpaineella toimiva sisäinen kassajärjestelmä, joka oli Suomen ensimmäinen ns. putkiposti. Laitteistoa voi edelleen ihastella rakennuksen katutasossa.

Nikolai Tirkkosen kuoltua kauppaliikkeen toimintaa jatkoi vuodesta 1927 Oy Tirkkosen seuraajat 1980-luvulle asti. Kauppakatu oli pitkään Tampereen keskeisin liikekatu, Tirkkosen liiketilaa vastapäätä sijaitsi Stockmannin tavaratalo, läheisyydessä olivat myös Sokoksen ja Tempon tavaratalot.

Tirkkosen talo tänään

Kuten arvata saattaa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, 1900–1906 valmistuneen, osan julkisivut on nykyään suojeltu, samoin kuin osa upeasta interiööristä. Kiinteistössä toimii nykyään useita vuokralaisia, joiden käytössä on toimisto- ja liiketilojen ohella myös pihakannen alle rakennettu paikoitushalli. Talon käyttäjien joukossa on monipuolisesti sekä liike-elämän, kolmannen sektorin että palvelualan toimijoita. Suuren yleisön parhaiten tuntema vuokralainen lienee tamperelaisten kestosuosikki Bistro Venla katutasossa Kauppakadun puolella.

Tietoa talon vuokrattavista tiloista löydät täältä.

Valimotie 17:n uima-allasosasto saunoineen, poreallas sekä hyvin varusteltu kuntosali palvelevat nyt täysin peruskorjattuina vuokralaisiamme tässä kohteessa, joka tarjoaa erinomaisen tilaisuuden rentoutumiseen ja liikuntaan, mikä parantaa keskittymiskykyä ja antaa uutta energiaa päivän haasteisiin. Tämä ei toki ole vain mukavuusasia – se on samalla investointi henkilökuntanne hyvinvointiin ja sitoutumiseen.

Tervetuloa tutustumaan toimistokohteeseemme Valimotie 17-19 – paikkaan, jossa hyvinvointi ja työnteko kohtaavat täydellisessä harmoniassa 😍 Vapaita toimistotiloja olisi vielä muutama ☎. Ota yhteyttä Kirsi Soikkeliin ja sovi tilanäytöstä kohteeseen.

Etu-Töölö saa uuden tyylikkään kohtaamispaikan, kun noin 100-paikkainen Bistro & Wine Bar Dagmar avataan loppuvuodesta. Arkisin ravintolassa tarjoillaan konstailematonta lounasta noutopöydästä ja iltaisin sekä viikonloppuisin panostetaan sesongeista ammentavaan bistroruokaan. “Makumaailma on etupäässä eurooppalainen, mutta vaikutteita haetaan myös kauempaa”, kertoo keittiöpäällikkö Mikko Nyman.

“Juomissa pyrimme elämään hetkessä. Fiilikset ja vuodenajat luovat mahdollisuuksia todella paljon niin viinilistan kuin cocktailien ja mocktailien suunnitteluun. Viinilistalla pääpaino on eurooppalaisissa viineissä, mutta muutoin kotimaisten pientuottajien tuotteet tulevat olemaan isossa osassa juomalistaa”, valottaa ravintolanjohtaja, sommelier Juha Laatikainen.

Sisustuksesta tulee näyttävä, tyylikäs ja tunnelmallinen. Muotokielessä tullaan käyttämään paljon kaarevia muotoja sekä rimoituksia, jotka tuovat sisustukseen ryhtiä ja rytmiä. “Dagmarin tyyli on täydellinen yhdistelmä uutta ja vanhaa, sopivasti glamouria ja harkittuja yksityiskohtia!” hehkuttaa sisustuksesta vastaava sisustusarkkitehti SIO ja kalustesuunnittelija Marjut Nousiainen.

Ravintoloitsijana toimii Oy Botta Ab

”Olemme erittäin innostuneita uudesta avauksesta. Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien omistama Oy Botta Ab laajenee ensimmäistä kertaa perinteikkään Ostrobotnia-kiinteistön ulkopuolelle. Uskon, että uudelle ravintolalle, joka yhdistää huolella valmistetun ruoan mielenkiintoisiin juomiin on tilaa Etu-Töölössä, jonne on helppo saapua myös kauempaa,” iloitsee Bottan toimitusjohtaja Tomi Söderström.

Laatikaisen ja Nymanin vetämään tiimiin palkataan alkuvaiheessa noin 15 ravintola-alan ammattilaista. Rekrytoinnit käynnistyvät syksyllä. ”On mahtavaa päästä toteuttamaan näin upeaa ravintolaa, juuri meille suunniteltuun ravintolatilaan. Haluan, että kynnys saapua Dagmariin on todella matala, joten välittäminen, rentous ja läsnäolo tulevat näkymään palvelussamme”, summaa Laatikainen uuden ravintolan linjan. Katutason ravintolan lisäksi Dagmar vastaa Kuparitalon kokous- ja saunatarjoiluista sekä vastaanottotoiminnoista. Kesällä 2024 saadaan lisätilaa ulos, kun Dagmarinkadun ja Töölönkadun kulmaan avataan viihtyisä terassi.

Kuparitalon omistaja Keva iloitsee tulokkaasta

“Kuparitalo on oleellinen osa Etu-Töölön historiaa: Vuonna 1957 Outokumpu Oy:n pääkonttoriksi valmistunut rakennus on hieno esimerkki aikakautensa liikerakennuksesta. Kuparitalon tilat huokuvat ympäristönsä laatua, tyylikkyyttä ja historiaa – sopivassa suhteessa moderniin toteutukseen”, toteaa Kevan kiinteistövarallisuuspäällikkö Kirsi Soikkeli.

”Naapurissa “aina” toiminut Botta Oy Ab on luonnollinen kumppani laadukkaaksi toimijaksi vanhan rouvan alkuperäiseen pääaulaan. Bistro & Wine Bar Dagmar sopii upeasti Kuparitaloon suunniteltuun sekä toteutettavaan tunnelmaan ja tyyliin”, tunnelmoi Soikkeli.

LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Tomi Söderström, Oy Botta Ab, p. 050 355 0242
Kiinteistövarallisuuspäällikkö Kirsi Soikkeli, Keva, p. 040 728 8646

Pirullista menoa vuodesta 1970. Oy Botta Ab on Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien omistama vakavarainen ravintolayhtiö. Bottan ravintolat huokuvat historiaa, mutta katsovat eteenpäin: legendaarinen baari ja ruokaravintola Manala tarjoilee ruokaa ja juomaa lähes vuoden jokaisena päivänä, 50-vuotias St. Urho´s Pub eli ”Urkki” täyttyy harva se ilta oluen ystävistä ja Botta Eventsin monipuolisissa kokous- ja tapahtumatiloissa järjestetään ikimuistoisia tilaisuuksia.

Tampereen Hatanpäällä sijaitsevan Kulma-Sarviksen yrityspuisto on monipuolinen kokonaisuus. Talon suurimpia vuokralaisia ovat Telia, Afry ja Elomatic-konserni. Lisäksi Kulma-Sarviksessa on kattavat aula- ja catering-palvelut ja runsaasti vuokralaisten käytössä olevia neuvottelu- ja edustustiloja. Talon ensimmäisessä kerroksessa toimii suosittu lounasravintola.

Energiatehokkuutta parannetaan monella tavalla

Hankkeessa kiinteistölle rakennetaan geoenergiakenttä hukkalämpöjen kausivarastointiin ja maalämmön hyödyntämiseen. Lisäksi kiinteistössä lisätään ja parannetaan lämmöntalteenottoja, uusitaan puhaltimia ja päivitetään energiatehokkaan ohjauksen mahdollistava automaatiojärjestelmä. Muutostyöt käynnistyivät toukokuun 2023 alussa.

Toimenpiteillä tavoitellaan yli 90 % energiansäästöä kaukolämmön kulutuksessa, mikä osaltaan laskee lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä, edistää Tampereen kaupungin ja Kevan kiinteistösijoitusten ilmastotavoitteiden toteutusta sekä pienentää Suomen maakaasun ja energiapuun tuontitarvetta.

Saavutettavat päästövähennykset vastaavat Ilmastopaneelin mukaan yli 120 suomalaisen asumisesta vuosittain aiheutuvia ilmastovaikutuksia (Lähde: Ilmastopaneeli.fi).

Ympäristöinvestoinnit Kevan kiinteistöihin jatkuvat

Kevan tavoitteena on saavuttaa sijoituskiinteistöissään energiankäytön hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Kulma-Sarviksen hanke on yksi tämän vuoden suurimmista Kevan sijoituskiinteistökantaan toteutettavista ympäristöinvestoinneista, ympäristöpäällikkö Tuomas Helin Kevan kiinteistösijoitusyksiköstä toteaa.

Hän korostaa tämänkaltaisilla ympäristöinvestoinneilla saavutettavien yhteiskunnallisten hyötyjen olevan hyvin tärkeitä Kevan kaltaisille pitkän aikavälin vastuita kantaville kiinteistösijoittajille.

Monen tahon yhteistyötä

Kulma-Sarviksen urakkahankkeen kilpailutuksen voitti Caverion Suomi Oy. Urakkasopimus allekirjoitettiin huhtikuussa ja tavoiteaikataulu urakan valmistumiselle on tammikuu 2024.

– Hienoa, että pääsemme syventämään yhteistyötämme myös tämän hankkeen myötä, kiinteistöjohtamisen liiketoimintajohtaja Laura Karotie Caverion Suomesta sanoo.

Caverion vastaa myös Kevan omistamien toimitilojen energiamanageroinnista. Keva hyödyntää energiamanagerointia energiatehokkuuden seurannassa ja kehittämisessä: siinä ulkopuolinen asiantuntija vastaa kokonaisvaltaisesti kiinteistön energianhallinnasta.

– Asiakkaidemme kestävän kehityksen tukeminen ja hiilikädenjäljen maksimointi ovat osa strategiaamme. Seuraamalla kiinteistöjä aktiivisesti pystymme valitsemaan parhaat toimenpiteet niiden energiatehokkuuden ylläpitämistä ja parantamista varten, Karotie toteaa, ja kertoo energiamanageerausta koskevan yhteistyön Kevan ja Caverionin kesken alkaneen jo vuonna 2016.

Lähes kaikkien Kevan omistamien kiinteistöjen energian- ja vedenkulutusta seurataan reaaliaikaisesti, jolloin poikkeamat voidaan löytää ja korjata nopeasti. Suurin osa toimitilakiinteistöstä on taloautomaation etäseurannan piirissä, mikä mahdollistaa kiinteistöjen energiankulutuksen säätämisen tarpeen mukaan.

– Energiamanagerointi on keskeinen osa kiinteistöjemme ylläpitoa.  Vastuullisuustavoitteidemme saavuttaminen ei olisi mahdollista ilman aktiivisten energiatehokkuuden ja talotekniikan asiantuntijoiden panosta kohteilla, Tuomas Helin korostaa.

Kiinnostuitko Kulma-Sarviksen tiloista?

Kulma-Sarvis on ollut viime vuodet täyteen vuokrattuna, mutta syksyllä tiloja on pitkästä aikaa vapautumassa markkinoille, kun eräälle nykyiselle vuokralaiselle remontoidaan entistä tehokkaammat tilat. Tarkemmat tiedot vapautuvista tiloista julkaistaan pian nettisivuillamme. Lisätietoja voit kysyä myös Kulma-Sarviksen asioista Kevalla vastaavalta Jaron Moilaselta, p. 040 759 9649.

Tutustu Kulma-Sarviksen kiinteistöön

Lisätiedot:

Keva, ympäristöpäällikkö Tuomas Helin, p. 040 827 8355
Kulma-Sarviksen toimistotilojen vuokraus/Keva, Jaron Moilanen, p. 040 759 9649
Kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtaja, Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy, Juha Toivanen, p. 044 047 5011
A-Insinöörit, suunnittelu ja rakennuttaminen, Joni Saaristenperä, p. 044 768 8275
Caverion Suomi Oy, Vesa Ketola, p. 050 571 3674

Katso Kevan toimitilat

Keva toteutti Hermian Farmi -yrityspuiston kiinteistöön Tampereen Hervannassa viime vuoden aikana laajan energiatehokkuus- ja energiankierrätyshankkeen. Tavoitteena on vähentää kaukolämmön kulutusta yli 70 prosentilla. Sujuvasti toteutetun hankkeen pääurakoitsijana toimi LVSA-työt toteuttanut talotekniikkayritys ARE.

Hanketta lähdettiin toteuttamaan muun muassa kiinteistön sisäisten hukkalämpöjen kierrätysjärjestelmän rakentamisella, maalämmön hyödyntämisellä, ilmanvaihdon energiatalouden parantamisella sekä talotekniikan modernisoinnilla. Hankkeen käyttöönotto toteutui helmikuussa.

– Onnistuimme selvästi kumppanivalinnoissamme, sillä yhteistyö kaikkien tahojen kesken on ollut erittäin toimivaa ja työt etenivät jouhevasti, talotekniikka-alan ja maailman myllerrysten keskelläkin. Tällaisilla ympäristöinvestoinneilla saavutettavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat meille pitkän aikavälin vastuita kantaville kiinteistösijoittajille hyvin tärkeitä ja ajankohtaisia, Kevan kiinteistösijoitusten ympäristöpäällikkö Tuomas Helin sanoo.

ARE:n yksikönjohtaja Jaakko Toivanen kertoo yhteistyön sujuneen hankkeessa loistavasti alusta loppuun asti. ARE ja Keva ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, ja Hermian Farmin hankkeessa mukana olivat lisäksi kiinteistön hallinnoinnista vastaava PAMIS Oy, suunnittelusta vastannut Granlund Oy ja valvonnasta vastannut Sweco PM.

– Meillä oli hankkeessa selkeä yhteinen tahtotila etenemiselle, ja tähän sitoutuivat kaikki osapuolet tilaajasta asentajiin. Ongelmakohtiin saatiin ratkaisut nopeassa aikataulussa ja sitä kautta järjestelmän käyttöönotto oli poikkeuksellisen helppoa. Käytännössä mitään isompia ongelmia ei ollut ja saimme suunnitelmien mukaisen lopputuloksen, Toivanen kertoo.

Päästöjen vähentäminen tukee talossa toimivien Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n, Etteplan Oyj:n ja muiden vuokralaisten ympäristötavoitteita. Ylimmässä kerroksessa on vielä muutamia tiloja vapaana vuokrattavaksi. Kevan vapaiden ja vapautuvien toimitilojen ajantasainen tilanne löytyy aina nettisivuiltamme https://toimitilat.keva.fi .

Lue lisää:
Hermian Farmi Tampereella parantaa energiatehokkuuttaan jättihankkeella – Keva
Farmi – Keva Toimitilat

Hankkeen toteutus vaati mittavan remontin, mutta lopputulos on ollut onnistunut sekä Kevan vuokrauspäällikkö Susanna Arvelan että kauppakeskuspäällikkö Auli Ekdahlin mukaan.

Kuopion keskustasta on Auli Ekdahlin mukaan puuttunut kunnollinen lasten leikkitila sekä laadukkaat hoitotilat ja palvelut lapsille. Lumottu metsä -lastenmaailmalla täytetään nämä kuopiolaisten lapsiperheiden tarpeet.

Elämyksiä asiakkaille

– Uskomme, että kauppakeskuksissa on hyvä olla joku juju ja spesiaali juttu, joka houkuttelee kävijöitä ja josta kauppakeskus muistetaan. Haluamme tarjota asiakkaille kokemuksia ja elämyksiä. Lapsiperheisiin oli luonnollista panostaa Minnassa, jossa on jo ennestään ollut vahva vuokralainen Lelukauppa Partanen, Kevan kiinteistövarallisuuspäällikkö Leeni Andersson tähdentää.

– Kevassa luotamme vahvojen paikallisten kauppakeskusten pärjäävän kilpailussa ja sen vuoksi niihin haluamme myös sijoittaa. Kauppakeskukset sopivat kiinteistösijoitussalkkuumme hajauttamaan osaltaan riskiä, Andersson kuvaa.

Lumottu metsä -lastenmaailma kutsuu viihtymään Minnaan

Lumottu metsä -lastenmaailma on houkutteleva ympäristö: sieltä löytyy lapsille pallomeri, kiipeilykäytävä ja erilaisia interaktiivisia pelejä. Lumotun metsän tunnelmaa on tuotu lastenmaailmaan teeman mukaisilla äänillä ja valoilla. Suomalainen metsä on ollut luonnollinen innoittaja Lumottu metsä -lastenmaailman toteutuksessa.

Leluhankintoja varten löytyy Lelukauppa Partanen ja uutena liikkeenä Minnassa avannut lastenvaateliike Kaiku Kids samasta kerroksesta lastenmaailman kanssa. Auli Ekdahlin mukaan kerrokseen on mahdollista järjestää liiketilaa muillekin konseptiin sopiville liikkeille.

Lumottu metsä -lastenmaailman tunnelmaa

Minnasta löytyy monenlaista tarjontaa

Kauppa- ja viihdekeskus Minna koostuu kahdesta rakennuksesta: vuonna 1988 valmistuneesta kauppakeskuksesta ja vuonna 2003 valmistuneesta viihdekeskuksesta. Nämä rakennukset yhdistyivät saman nimen alle vuonna 2018. Minna sijaitsee Kuopion ydinkeskustassa torin tuntumassa ja sen vuokrattava-ala on lähes 20 000 m².

Kauppa- ja viihdekeskuksen tarjonta muodostuu elokuvateatterista, ravintoloista, muodista ja useista erikoisliikkeistä. Minnasta löytyy myös päivittäistavarakauppa ja monia kauneuden, terveyden sekä hyvinvoinnin alan palveluita. Kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa on myös toimistotilaa monenlaiseen tarpeeseen. Asiakkaille on tarjolla lämmin pysäköintihalli, jossa on yhden tunnin maksuton pysäköinti.

Kauppa- ja viihdekeskus Minna

Tampereen Hervannassa sijaitsevan Farmin hankkeessa energiatehokkuutta parannetaan monella eri keinolla. Siinä mm. rakennetaan kiinteistön sisäisten hukkalämpöjen kierrätysjärjestelmä, laaja geoenergiakenttä hukkalämpöjen kausivarastointiin ja maalämmön hyödyntämiseen, parannetaan ilmanvaihdon energiataloutta sekä modernisoidaan muuta talotekniikkaa. Järjestelmän on suunnitellut Granlund Oy, hankkeen valvonnasta vastaa Sweco PM Oy ja urakan toteuttajaksi on valittu Are Oy.

Merkittävä ympäristöinvestointi

Investointi on yksi suurimmista Kevan sijoituskiinteistökantaan toteutettavista ympäristöinvestoinneista vuonna 2022, arvoltaan yli miljoona euroa. Urakkasopimus Are Oy:n kanssa solmittiin maaliskuussa 2022 ja tavoiteaikataulu urakan valmistumiselle on tammikuussa 2023. Hanke jatkaa uusiutuvan energian hyödyntämistä, sillä Hermian Farmiin toteutettiin aurinkopaneelijärjestelmä vuonna 2021.

– Haluamme Hermian Farmissa tarjota vuokralaisillemme hyvillä sijainneilla olevia toimitiloja, joissa kestävyysasiat on huomioitu ensiluokkaisella tavalla, Farmin manageri Juha Toivanen kuvailee.

Kevan tavoitteena on saavuttaa sijoituskiinteistöissään energiankäytön hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

– Hanke sisältää useita toimenpiteitä, jotka sekä pienentävät energiankulutusta että siirtävät käytettävien energialähteiden painopistettä uusiutuvien suuntaan, Kevan kiinteistösijoitusten ympäristöpäällikkö Tuomas Helin sanoo.

Kaukolämmön kulutuksen vähentäminen laskee lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjä, edistää Tampereen kaupungin ja Kevan kiinteistösijoitusten ilmastotavoitteiden toteutusta sekä pienentää Suomen maakaasun ja energiapuun tuontitarvetta. Lämpöpumppujen tarvitsema sähköenergia katetaan Suomeen vuoden 2022 aikana rakentuvalla, uudella suomalaisella tuulisähkötuotannolla.

– Tällaisilla ympäristöinvestoinneilla saavutettavat yhteiskunnalliset hyödyt ovat meille pitkän aikavälin vastuita kantaville kiinteistösijoittajille hyvin tärkeitä ja juuri nyt erityisen ajankohtaisia, Tuomas Helin toteaa.

Hermian Farmin rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1992-2006. Vuokralaisia on 14 aina pienyrityksistä pörssiyhtiöihin. Vuokrattavaa pinta-alaa on noin 18 000 m².

Farmin ja Kevan muiden vapaiden ja vapautuvien toimitilojen ajantasainen tilanne löytyy osoitteesta https://toimitilat.keva.fi/

Lisätiedot:
Keva, ympäristöpäällikkö Tuomas Helin, p. 040 827 8355
Farmin toimistotilojen vuokraus/Keva, Jaron Moilanen, p. 040 759 9649
Kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtaja, Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy, Juha Toivanen, p. 044 047 5011
Granlund Oy, vastaava suunnittelija, Aleksi Vilkman, p. 040 720 8702
Are Oy, aluejohtaja Jaakko Toivanen, p. 040 300 5434

Huudin aulasta haluttiin tehdä vuokralaisille ja munkkivuorelaisille kotoisa olohuone. Uudistuneessa aulassa onkin nyt olohuonemaista tunnelmaa. Samanaikaisesti tila haluttiin uudistaa vapaamuotoiseen työskentelyyn sopivaksi. Kynnystä jäädä juttelemaan ja tavata ihmisiä aulassa haluttiin madaltaa. Useita kuukausia kestänyt tilojen uudistusprojekti saatiin valmiiksi viime syksynä.

Tilojen uudistamisesta ja suunnittelusta vastuussa oli projektipäällikkö Katriina Lankinen tiimeineen Bolder Developmentilta. Aulatilan suunnitteluun ja toteutukseen otettiin elementtejä Munkkivuorta ympäröivästä lähimetsästä. Aulatilaa piristämässä on nyt muun muassa Bucida-puita terrakottaruukuissa. Erikoisena yksityiskohtana aulassa on tamminen keinu.

Huudin uudistunut aula

Kodikas ja laadukas ympäristö kutsuu viihtymään

Aulasta kulku ilmeeltään bistromaiseksi muutettuun lounasravintolaan sujuu hetkessä. Lounasravintolan lämpimät ja murretut sävyt sopivat yhteen tilaan tuotujen viherkasvien kanssa. Muodoltaan pyöreät kalusteet tuovat tilaan kodikkuutta ja kalusteiden sävyt sointuvat yhteen tilan paneeleiden ja puistoteeman kanssa. Myös tilaan tuodut opasteet sopivat ilmeeltään tilaan mutkattomasti.

– Tilan materiaalit olivat jo ennen uudistusprojektia laadukkaita. Tämän vuoksi remontissa päätettiin säästää mahdollisimman paljon vanhaa. Esimerkiksi vanhojen tarjoilupöytien ilme freesattiin teipillä. Komea graniittilattia toimi lähtöpisteenä muulle suunnittelulle. Katriina Lankinen tiimeineen onnistui vanhan ja uuden yhdistämisessä loistavasti, Huudin tilojen vuokrauksesta vastaava Kevan kiinteistövarallisuuspäällikkö Jaana Tirkkonen iloitsee. Hän toteaa myös, että uudistuneet aula ja ruokatila ovat saaneet ihmiset jäämään mielellään tilaan viettämään aikaa sen sijaan, että aula olisi vain välitön ohikulkupaikka.

Jaana Tirkkosen mukaan Huudin muutosprosessi jatkuu.

– Uudistuksen alla ovat tällä hetkellä talon vuokralaisten kerroskohtaiset yhteiskäyttötilat. Tavoitteena on, että vuokralaiset saavat entistä viihtyisämmät taukotilat käyttöönsä A-talon puolelta syksyn 2022 aikana. Lisäksi he saavat samoihin aikoihin käyttöönsä ilmeeltään freesatun kuntosalin, Tirkkonen kuvaa.

Kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta vastaavalle Kevalle investointi tarjosi hyvän mahdollisuuden kasvattaa kiinteistösalkkua.

Kyseessä on keskeisellä paikalla sijaitseva historiallinen arvokiinteistö, joka sopii Kevan pitkäjänteiseen kiinteistösijoitusstrategiaan ja jonka tuotto-odotus vastaa Kevan eläkerahaston pitkän aikavälin tavoitteita, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander sanoo.

– Investointi tukee Kevan tavoitetta saada eläkevaroille vakaa ja riittävä reaalituotto. Suojautuminen inflaatioriskiltä on eläkevakuuttajalle tänä päivänä entistä tärkeämpää, Kiander lisää.

Kevalla on kiinteistösalkussaan sekä asuntoja että toimitiloja yhteensä noin 130 kohteessa pääosin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Suomessa. Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 2,9 miljardia euroa.

Keva onkin yksi Suomen suurimmista toimitilojen tarjoajista.

– Olemme keskittyneet laadukkaisiin kohteisiin, joita kehitämme aktiivisesti yhdessä vuokralaistemme kanssa, Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Calle Roselius kuvaa.

– Sijainnin merkitys on kiinteistömarkkinoilla keskeinen. Stockmannin tavaratalon sijainti on paras mahdollinen ja näemme siksi sen säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa, Roselius toteaa.

Kevan kiinteistösijoitukset

Kevan suorat kiinteistösijoitukset muodostuvat suorista sijoituksista kotimaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöosakkeisiin sekä sijoituksista pohjoismaisiin yhteissijoituksiin. Kiinteistösijoitusten markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 2,9 miljardia euroa.

Kevan suorissa kiinteistösijoituksissa on noin 130 kiinteistösijoituskohdetta, joiden vuokrattava pinta-ala oli vuoden 2021 päättyessä noin 970 000 m². Kiinteistöt sijaitsevat pääosin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Suomessa. Kiinteistösijoitukset jakaantuvat arvoltaan toimistoihin (33%), asuntoihin (27%), liike- ja kauppakeskuksiin (24%), hotelleihin (10%) sekä muihin kiinteistöihin (6%).

Kevan omistamia kiinteistöjä ovat muun muassa:

• Gasellikorttelin kiinteistökokonaisuus Helsingin ydinkeskustassa
• HTC Vega ja Santa Maria -rakennukset Helsingin Ruoholahdessa
• Turun Länsirannan kaupunginosassa asuntoja, toimistoja sekä Turun konservatorion ja Taideakatemian kiinteistöt
• yrityspuistot ja toimitilakiinteistöt, esimerkkeinä Munkkivuoren Huudi, Tampereen Farmi, Pitäjänmäen Voltti ja Valimo, Työpaja Kalasatamassa sekä Vaasan Powergate
• lukuisia hotellikiinteistöjä, muun muassa Sokos Hotel Ilves, Sokos Hotel Vantaa, Sokos Hotel Albert, Sokos Hotel Vaakuna Rovaniemi ja Marriot Courtyard Tampereella
• Kauppakeskuksia, muun muassa Goodman Hämeenlinnassa, Kauppakeskus Like Tampereella, Kauppakeskus Minna ja Viihdekeskus Kuopiossa sekä puolet kauppakeskus Sellosta Espoossa
• noin 4 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea

Kaikki vuokrattavat toimitilat verkossa: toimitilat.keva.fi

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan henkilöstön, Suomen Pankin ja uusien hyvinvointialueiden eläkeasioista. Palvelemme yhteensä 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Vastaamme kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kevan sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 66,8 miljardia euroa.

Lisätiedot:

Stockmannin pörssitiedote:

Stockmann on sopinut myyvänsä Helsingin keskustan tavaratalokiinteistönsä ja solminut pitkäaikaisen takaisinvuokrasopimuksen